Kotia kohti...

Viimeset pari päivää New Yorkissa kulutettiin lähinnä shoppaillessa, ja se jos mikä on KIVAA :) Vaatteita on reissun aikana tullut kiva pino uusia lisää, ei tartte vähään aikaan mitään shoppailla. Vapauden patsas nyt sitten jäi näkemättä ihan läheltä kun ei viittitty enää lähteä uudestaan katsomaan jonotilannetta. Myöskään Empire state buildingiin ei menty ylös, koska hinta oli melko huima ja korkeita rakennuksia nyt on ennenkin nähty. Missattiinkohan me kaikki perinteiset turistipaikat nyt kokonaan. Chinatownissakaan ei oikeastaan käyty, Jounin kanssa pyöräillessä ehkä vähän niillä kulmissa, mutta ei kunnolla kuitenkaan. Lähinnä aikaa vietettin hotellin ympäristössä ja Time Squaren lähettyvillä. Ja riittihän sielläkin nähtävää!

Tänään aamulla otettiin sitten taksi lentokentälle. Taksikuski puhua pulisi aivan koko matkan ja se matka oli pitkä! Melkoseen aamuruuhkaan jouduttiin ja jonoissa seistiin. Matka sinänsä ei varmaan hirveän pitkä ollut, mutta meni siihen aikaa lähemmäs tunti. Manhattanille mennään autoilla tunnelia pitkin (tai ainakin yksi reitti oli tälläinen..) ja taksikuski kertoi että normaalisti on Manhattania kohti meneviä kaistoja kaksi ja sieltä pois tulevia kaistoja kaksi. Aamuisin muutetaan niin, että pois tulevia kaistoja on vain yksi. Joten ei ihme jos vähän jouduttiin seisomaan ruuhkassa.

Tämä lentokenttä (JFK international airport) on yllättävän pieni ja huono shoppailun kannalta. Pienoinen pettymys siis... Ilmeisesti jossain toisaalla olisi kauppoja enemmän, mutta tämä alue josta meidän kone lähtee on pieni. Tällä hetkellä meidän kone lähtee tunnin myöhässä aikataulusta. Reykjavikissa ollaan sitten kuutisen tuntia, yöaikaa joten tuskin sielläkään mitkään kaupat on auki. Että tiedossa on tuskallisen pitä matka kotiin. Onneksi äiti tulee kentälle vastaan :)

Philadelphiasta New Yorkiin.

Philadelphiasta siis matkamme on jatkunut junalla nyt New Yorkiin, jossa olemme olleet jo pari päivää kohta. Philadelphiassa ei ihmeitä toisena päivänä tehty, pyörittiin lähinnä kaupungilla. Käytiin kyllä juoksemmassa Rockyn portaat ;) Kaupungista ei uskoisi että on yksi Yhdysvaltojen suurimmista kaupungeista, koska tuntui että itse keskusta oli ihan hallittavissa olevan kokoinen.

New York on kyllä iso kaupunki! Ja kaduilla liikkuu muutama muukin ihminen meidän lisäksi. Hotellinamme on aivan kaupungin keskustassa oleva Hotelli Pennsylvania. Iso hotelli, suht edullinen hinta. Kauhulla odotettiin huoneiden kuntoa kun Hotels.com, josta hotelleja on varattu, oli ihmiset arvioineet pääasiassa sanoin: "worse hotel ever, don't go there!". Olisi ehkä pitänyt uskoa... Mutta koska sijainti ja hinta oli kohdillaan, päätettiin luottaa ettei olisi ihan kauhea. Aulasta saakin kuvan että ihan ok hotelli ja kiva. Huoneeseen kun pääsi niin oli ok ja kiva kaukana. Vanha, rapistunut, likainenkin kuvaisi paremminkin huonetta. No, päätettiin olla sitkeitä ja kestää. Yksi yö nukuttiin ja seuraava ilta kun koitti ja oltiin palattu huoneeseen koettiin sitten se näky jota kukaan ei halua hotellissa kokea. ISO torakka kylppärissä. No sen nyt tietää että minä en ainakaan sellaisessa huoneessa nuku jossa on torakka. Jouni pyydysti torakan muovimukin alle jotta tiedetään missä se on. Minä ja Salla mentiin sitten aulaan ja puolen tunnin jonottamisen jälkeen vihdoinkin päästiin esittämään asiamme. Saatiin uusi huone, melkein ylimmästä kerroksesta. Paljon isompi huone, huomattavasti siistimpi (silti kaukana mistään luksuksesta...). Torakoita ei havaittu, mutta onhan tässä vielä kolmisen päivää aikaa...

New Yorkiin kun saavuttiin niin ensimmäinen ilta meni Time Squarella pyörimiseen ja muualla keskustassa pyörimiseen, ihmettelyyn ja kuvien ottamiseen. Tarkoitus oli mennä Empire Staten huipulle, mutta sinne olisi maksanut melkoisen paljon (en muista enää tarkkaan paljonko) ja oli sumuista joten sieltä ei olisi kuitenkaan nähnyt mitään, joten jäi ainakin tässä vaiheessa vielä menemättä. Halvoille hinnoille voi tässä vaiheessa matkaa heittää hyvästi, vaikka Suomen hintoihin jos vertaa niin ei täällä kyllä kallistakaan ole.

Eilen oli tarkoitus mennä vapauden patsaalle aamupäivällä. Ground Zeron kautta mentiin, joka oli siis pelkkä iso työmaa-alue, ei siis mitän varsinaista nähtävää. Vapauden patsaalle olisi maksanut 35 dollaria ja jono oli n. 2 h. Aikamme pähkäiltyä että mitä tehdään, päädyttiin siihen että otettiin vesitaksi jolta nähtiin suhteellisen läheltä niin vapauden patsas kuin Manhattan- ja Brooklyn-sillat. Saatiin samalla kyyti lähemmäs hotelliamme kun jäätiin eri paikassa pois kun missä mentiin kyytiin. Illalla mentiin katsomaan Memphis -nimistä musikaalia Broadwaylle! Oli kyllä mahtava kokemus! Paikat oli halvimmat mitkä saatiin (reilu 40 dollaria), mutta hyvin näki, tosin oltiiinhan me aika kaukana lavasta. Katsomot oli kerroksittain, joten oltiin melkein katonrajassa. Todella hyvä näytös oli, juuri sellainen musikaali minkä halusinkin nähdä Broadwaylla :)

Tänään aamusta vuokrattiin Jounin kanssa polkypyörät joilla sitten poljettiin Central Parkiin, poikettiin vähän Harlemissakin ja sitten jossain muuallakin (ehkä vähän eksyttiin...). Kuuden tunnin pyörimisen ja polkemisen jälkeen päästiin palauttamaan pyörät. Oli kyllä mukava retki vaikka aina ei tarkalleen tiedettykään missä ollaan ja mihin pitäisi mennä! Eilen New Yorkissa tuli uusi laki voimaan, nyt voidaan vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevat. Pyöräillessämme jouduttiin sitten sellaiseen ihmissumaan, että hyvä kun läpi pääsi. Oli nimittäin jonkinsortin homoparaati/-tapahtuma. Paljon sateenkarilippuja ja iloisia ihmisiä. Hyvä laki kyllä, voisi tulla sama Suomeenkin!

Tässäpä tältä erää kirjottelut. Hotellissa ei ole langatonta yhteyttä (aulassa on, mutta maksaa), joten nettiin ei pääse ihan niin helpolla kun ennen.

Terkkuja :)

Washington DC

Visiitistä Washington DC:n tuli ehkä odotettua lyhyempi. Ensin vaikeuksia aiheutti se, että hotellia ei ollut varattu etukäteen. Hotellejahan kaupungissa oli pilvin pimein, ja monesta käytiin huonetta kysymässä, kaikki täynnä. Lopulta päätettiin viedä auto parkkiin, tsekata "pakolliset" nähtävyydet ja sitten ajaa syrjemmälle yöksi. Näin siis toimittiin ja lopulta yöksi päädytiin Marylandin puolelle paikkaan nimeltä Bowie (muistaakseni...). Hotelli siellä oli Comfort Inn ja hintaansa nähden todella hyvätasoinen. Aamupäivällä käytiin vähän shoppailemassa ja puolen päivän maissa piti sitten palauttaa vuokra-auto. Hyvä auto olikin! Juna Philadelphiaan lähti yhden jälkeen. Junalipun hinnoissa oli melkoisesti eroa, riippuen kellonajasta ja junasta hinta saattoi vaihdella satojakin dollareita! Lopulta saatiin kolmelle liput n. 250 dollarilla. Ja matkahan oli n. 1,5 tuntia... Että kallista oli. Juna oli paljon hienompi kun mitä VR:n junat on. Isot ja tilavat penkit ja ystävällisempi henkilökunta. Juna-asema Washingtonissa oli enemmäkin lentokentän näköinen ja kokoinen. Laiturillekaan ei päässyt ennenkuin kaikki yhtäaikaa hetki ennen junan lähtöä.

Nyt olemme siis Philadelphiassa. Iltakävelyn perusteella voin sanoa että tykkään kaupungista. Hotellikin on hyvä (The Windor Suites) ja siisti, aivan keskustassa, jälleen kerran hintaansa nähden todella hyvä! Löytyy oikein keittiökin :)

Muutama kuva...

Kuvissa Memphiksen katua ukkoskuuron sattuessa, Alabama-perhettä ja ihmetystä kun uima-allas hajosi, meidän toinen vuokra-auto, washington monumentti.

Memphis, Killen, Nashville!

Suihkua Tunicassa ei saatu toimimaan, luultiin että se on rikki. No seuraavana päivänä kun päästiin Memphikseen ja suihku ei taaskaan toiminut ruvettiin ihmettelemään. Kysymällä kaikki selviää, joten todettiin lopulta että tyhmät turistit ei vaan osannut käyttää amerikkalaista suihkua!

Memphiksessä oltiin yksi yö ja yksi kokonainen päivä. Kaupunki vaikutti oikein mukavalta, muistaakseni se on suunnilleen Helsingin kokoinen, tosin ei vaikuttanut niin isolta. Beale street oli vähän samantyyppinen kadunpätkä kun mikä New orleansissa oli Bourbon street. Paljon ravintoloita, live-musaa ja gift shoppeja. Katu myös suljettiin autoilta illaksi, kuten New Orleansissakin.

Memphiksessä kun oltiin, niin täytyihän se käydä Gracelandissa. Tavallaan yritetään välttää kaikkia turistirysiä, mutta pakko sellaisissakin on välillä käydä. Elviksen koti oli kyllä hieno talo, kelpaisi mullekin ;) Kierros oltiin rakennettu niin, että jokainen sai kuulokkeet päähän josta eri nappeja painamalla tuli sitten tekstiä aina kyseisestä kohteesta/huoneesta. Jokainen kohde oli ovelasti tehty niin, että ulos pääsi vain gift shopin kautta. Gracelandissa olisi helposti saanut vaikka koko päivän kulumaan jos olisi halunnut, mutta sentään niin kovia Elvis-faneja me emme ole, pari tuntia riitti meille.

Toinen Memphiksen kohde oli Sun studio, johon Elvis oli nuorena poikana kävellyt sisään ja sitä kautta sitten tullut koko maailman tietoisuuteen. Siellä ei kierrokselle menty vaikka sellainenkin olisi ollut tarjolla.

Lämpötila Memphiksessä oli todella kostean kuuma, illaksi sitten saatiinkin kunnon ukkosmyräkkä salamoiden ja vesisateen kera!

Memphiksestä matka jatkui kohti Killeniä, Alabamaa. Killen on siis se paikka jossa ak. on viettänyt vaihto-oppilasvuoden 2001-02. Täytyy myöntää että kyllä jännitti yhdeksän vuoden jälkeen palata tuttuun paikkaan. Ihmiset oli pysynyt pääpiirteittäin samanlaisina, myös paikka näytti samalta. Tosin yhdeksään vuoteen siellä ei oltu ilmeisesti siivottu lainkaan... Viikonloppu vietettiin siellä, lauantaina käytiin pelaamassa fresbeegolfia Tishomingon retkeilypuistossa (fresbeegolfia harrastettiin vaihtarivuotenanin PALJON!) ja sunnuntaina minä kävin isänpäivälounaalla perheen sukulaisten luona. Mukava oli nähdä vanhoja "sukulaisia". Juuri kun oltiin lähtökuopissa saatiin seurata perheen uima-altaan hajoamista. Kuului vain pamahdus ja kaikki vedet valui pitkin pihaa. Onni onnettomuudessa ettei kukaan, varsinkaan lapsista, ollut sillä hetkellä altaassa.

Killenistä matka jatkui kohti Nashvilleä. Taidettiin kaikki tykätä kyseistä kaupungista, minä ainakin ihastui paikkaan täysin! Jälleen toistui samantyyppinen kadunpätkä kun mitä New Orleansisssa ja Memphiksessä oli, tällä kertaa Broadway -niminen. Tätä katua ei tosin illaksi suljettu autoilta. Paljon ravintoloita, live-musaa, kauppoja. Kauiten istuttiin Saloona -nimisessä baarissa ja kuunneltiin The Eskimo Brotherseja, aivan järjettömän hyvä covereita soittava kantri-/rokkibändi. Olivat tehneet jopa Lady Gagan Bad Romancesta kantriversion. Kertakaikkiaan mahtava tunnelma! Tälläisiä bändejä kun saisi Suomeenkin.

Nyt ollaan matkalla sitten kohti Washington DC:tä, ehkä Knoxvillen kautta tai sitten ei. Se selviää matkalla. Yksi stoppi tehtiin jo Lynchburgissa, Jack Daniel's viskin kaupungissa. Käytiin tehtaalla ja mentiin myös kierrokselle mukaan. Mielenkiintoista oli ja viski haisi (tuoksui). Ostettiin kotiin yksi pullokin kyseistä ainetta, joku harvinaisuus mitä ei missään muualla myydä kun tehtaalla. Että harvat ja valitut ehkä pääsevät sitä sitten maistelemaan, olettaen että sitä ei meiltä lentokentällä oteta pois, ei olla ihan perillä siitä saako alkoholia tuoda täältä ja jos niin kuinka paljon.

Helle jatkuu, tosin ei ihan niin pahan kun mitä välissä oli, nyt enää ehkä n. 30 astetta (90 farenhaittia).