Pakko heti korjata, en tiedä mistä olin saanut päähäni että matka SF:sta LA:iin kestää pari-kolme tunti. Matkahan siis kesti 7 h + tauot ja ruuhkat päälle. No nyt ollaan vihdoinkin perillä. Ruuhka tosiaan oli melkoinen, alkoi n. 20 km ennen määränpäätä. Ja kaistoja oli parhaimmillaan 7!!
Unohdin myös kertoa että ennen Fort Braggia käytiin Redwoods national parkissa. Siellä oli tosi isoja ja vanhoja puita paljon. Sitten meni vaijerihissi ylös josta pystyi katselemaan maisemia ja puita paremmin. Puistosta kun jatkettiin vähän matkaa eteenpäin tuli drive thru -puu. Harmi vaan että meillä on niiiin iso auto että eihän se siitä aukosta mahtunut!
Golden gate bridgeltä kun katsoi alas, niin näkyi mustia pötkylöitä vedessä. Heti ei tajuttu että ne olivat hylkeitä tms. eläimiä! Ja niitä oli paljon, aika hauskan näköisiä.
Radiosta on kuunneltu paljon kantria, kun ei sieltä paljon muuta tulekaan. Hyviä sanoituksia niissä on, tässä muutama: "God is great, beer is good and people are grazy". "Hand me one more, that's why I'm here for". "I'm good at drinking beer".
Nyt ollaan kuitenkin siis jo Los Angelesissa. Hotelli on hieno ja hienolla paikalla, ihan rannan tuntumassa, tosin venesatama on ensin ja varsinaiselle rannalle on mailin verran. Lämpötilakin jonkin verran lämpimämpi kuin San Franaciscossa. Huomenna on vuorossa Conan O'brienin show!! Siistiä päästä sinne, vaikka siihen meneekin puolet yhdestä päivästä. Hollywoodiin varmaan ennen nauhotusta. Nyt lähdetään tsekkaamaan biitsi ja kenties jokin ravintola...
maanantai 6. kesäkuuta 2011
San Francisco!
San Franciscoon ajaessamme pysähdyimme Fort Braggiin yöksi. Se oli pieni kylä ihan meren rannalla, n. parin tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta. Tie oli rannikolla, ja vähän ennen, todella mutkaista ja kapeaa. Hotelli Fort Braggissa oli hieno!! Laadukkain hotelli tähän mennessä ja todella ystävällinen henkilökunta. San Franciscoon ajaeessa satoi vettä kaatamalla lähes koko matkan. Tsunamivaroitus oli myös annettu. Onneksi keli selkesi lopulta kuitenkin.
Kaupungista olemme kaikki tykänneet paljon. Itse olen tykästynyt erityisesti taloihin, aivan ihanan näköisiä! Mäkinen maasto on hyvää kuntoilua ;) Täällä tuli pyörittyä ympäriinsä lähinnä kävellen. Iso kaupunki joten kilometrejä tuli MONTA! Golden gate bridge tietenkin oli se pääkohde, se kun käveltiin toisesta päästä toiseen päähän niin luulin ettei se silta lopu ikinä. Takasin ei sitten enää jaksettukaan kävellä... Onneksi saatiin joltain kahdelta kivalta turistilta kaksi lippua turistibussiin (yksi lippu 35 dollaria!) niin riitti kun ostettiin yksi itse ja päästiin välissä bussillakin ajaleen. Hotelli on ihan ok, alue jolla se sijaitsee on hieman levottoman tuntuista. Nyt kun varasimme Los Angelesista hotellin, otettiin se rannan vierestä, toivottavasti alue siellä on hieman rauhallisempaa. Tosin viime yön nukuin itse paremmin kuin muina öinä koko reissun aikana.
Jos jotain mitä täällä ikävöi on, niin suihkua josta tulee tasasesti lämmintä vettä ja kunnon paineella. Toinen on sitten oikea peitto! Melko kylmä ollut lähes joka yö kun päällä vain viltti ja lakana.
Nyt on aamu valjennut jälleen pilvisenä. Los Angelesiin on luvattu n. 20 astetta ja aurinkoa, ainakin huomiselle. Sinne ei ajon pitäisi kestää kuin pari-kolme tuntia. Tosin pysähdysten kera ollaan perllä varmaan vasta iltapäivän puolella. Siellä olemme 2-3 yötä, katsotaan minkälainen paikka on että jatketaan matkaa jo parin päivän jälkeen.
Kaupungista olemme kaikki tykänneet paljon. Itse olen tykästynyt erityisesti taloihin, aivan ihanan näköisiä! Mäkinen maasto on hyvää kuntoilua ;) Täällä tuli pyörittyä ympäriinsä lähinnä kävellen. Iso kaupunki joten kilometrejä tuli MONTA! Golden gate bridge tietenkin oli se pääkohde, se kun käveltiin toisesta päästä toiseen päähän niin luulin ettei se silta lopu ikinä. Takasin ei sitten enää jaksettukaan kävellä... Onneksi saatiin joltain kahdelta kivalta turistilta kaksi lippua turistibussiin (yksi lippu 35 dollaria!) niin riitti kun ostettiin yksi itse ja päästiin välissä bussillakin ajaleen. Hotelli on ihan ok, alue jolla se sijaitsee on hieman levottoman tuntuista. Nyt kun varasimme Los Angelesista hotellin, otettiin se rannan vierestä, toivottavasti alue siellä on hieman rauhallisempaa. Tosin viime yön nukuin itse paremmin kuin muina öinä koko reissun aikana.
Jos jotain mitä täällä ikävöi on, niin suihkua josta tulee tasasesti lämmintä vettä ja kunnon paineella. Toinen on sitten oikea peitto! Melko kylmä ollut lähes joka yö kun päällä vain viltti ja lakana.
Nyt on aamu valjennut jälleen pilvisenä. Los Angelesiin on luvattu n. 20 astetta ja aurinkoa, ainakin huomiselle. Sinne ei ajon pitäisi kestää kuin pari-kolme tuntia. Tosin pysähdysten kera ollaan perllä varmaan vasta iltapäivän puolella. Siellä olemme 2-3 yötä, katsotaan minkälainen paikka on että jatketaan matkaa jo parin päivän jälkeen.
perjantai 3. kesäkuuta 2011
Kuvia...
Muutama kuva matkan varrelta. Menivät vähän sekavaan järjestykseen ja kuvatekstejäkään en nyt juuri saa mitenkään järkevästi...
Matkan viides päivä alkamassa. Lähdettiin juuri etenemään Phoenixista kohti San Franciscoa. Jos mentäisiin moottoritietä matka kestäisi 5-6 tuntia, mutta päätettiin ottaa maisemareitti, joten matka tulee kestämään todennäköisesti tuplasti enemmän. Mutta varmasti kannattaa, reitti nimittäin menee rannikkoa pitkin. Ja jos siltä tuntuu niin ainahan sitä voi jäädä yöksi johonkin kivaan pikku kylään!
Phoenixissa olimme siis Christinen ja Buddyn sekä Michaelin ja Vickyn vieraana. Christine on Sallan ja Jounin mummun serkun tytär, Buddy Christinen mies ja Mike taasen Christinen poika ja Vicky Miken morsian. Christine ja Buddy ovat tulossa elokuussa Suomeen ja Mikehan kävi Suomessa pari vuotta sitten.
Phoenix, ja ympäristö, on aivan uskomattoman kaunista seutua. Mihin vaan katsookin niin näkyy vuoria. Päivä alkoi aamupalalla Morning gloryssa, oikein perinteistä amerkkalaista aamupalaa oli tarjolla. Itse söin karamellisoiduilla sipuleilla, juustolla ja pekonilla täytetyn munakkaan ja hash brownia, joka oli jonkin sortin perunapaistosta. Että kevyt pikku aamupala!
Alunperin meidän piti mennä vauhdikkaalle veneajelulle Hells gateen, mutta kuinkas ollakkaan se peruttiin huonon sään vuoksi. Sää tosin ei ollut ainakaan kaupungissa huono, ehkä se sitten oli sitä vuorilla. Päätettiin sitten lähteä katsomaan kraaterijärveä. Eikä kyllä harmita että veneajelu peruttiin, kraaterijärvellä oli todella upeat näköalat. Ikinä en ole niin hienoa maisemaa nähnyt! Ajo järvelle kesti parisen tuntia, perille kun päästiin oltiin n. 2 km korkeudessa. Matkan aikana sää muuttui täysin, perillä oli nimittäin lunta varmaan enemmän kun Suomessa viime talvena! Sitten mentin syömään Black Beariin, kunnon perinteistä amerikkalaista ruokaa.
Jo tähän mennessä ollaan huomattu että ei ole Suomella enää paljon millä kehua, maisemat ja luonto on toki kaunista Suomessakin, mutta ei mitenkään sellaista kuin täällä. Kahvin juonnillakaan ei päästä lähellekään niitä määriä mitä amerikkalaiset tuntuu juovan, pieni kuppi on jotain 0,3 l, medium lähentelee varmasti puolta litraa ja iso sitten tuplasti vielä tätä isompi. Ehkä sitä pitää juoda niin paljon siksi että tuntuu olevan melko laimeaa... Jääkiekon maailmanmestaruus meillä sentään on, mutta se ei tuntunut ihan hirveästi ihmisiä kiinnostavan.
Nyt on sää ollut melko koleaa, Phoenixiin ajaessa satoi vettä lähes koko ajan ja vaikka nyt paistaa aurinko on lämpötila silti n. 10 astetta. Noh, New Orleansissa on uutisten mukaan lämpöennätys meneillään, sellaset 37 astetta, joten sitä odotellessa :)
Terkkuja!!
Anu
Phoenixissa olimme siis Christinen ja Buddyn sekä Michaelin ja Vickyn vieraana. Christine on Sallan ja Jounin mummun serkun tytär, Buddy Christinen mies ja Mike taasen Christinen poika ja Vicky Miken morsian. Christine ja Buddy ovat tulossa elokuussa Suomeen ja Mikehan kävi Suomessa pari vuotta sitten.
Phoenix, ja ympäristö, on aivan uskomattoman kaunista seutua. Mihin vaan katsookin niin näkyy vuoria. Päivä alkoi aamupalalla Morning gloryssa, oikein perinteistä amerkkalaista aamupalaa oli tarjolla. Itse söin karamellisoiduilla sipuleilla, juustolla ja pekonilla täytetyn munakkaan ja hash brownia, joka oli jonkin sortin perunapaistosta. Että kevyt pikku aamupala!
Alunperin meidän piti mennä vauhdikkaalle veneajelulle Hells gateen, mutta kuinkas ollakkaan se peruttiin huonon sään vuoksi. Sää tosin ei ollut ainakaan kaupungissa huono, ehkä se sitten oli sitä vuorilla. Päätettiin sitten lähteä katsomaan kraaterijärveä. Eikä kyllä harmita että veneajelu peruttiin, kraaterijärvellä oli todella upeat näköalat. Ikinä en ole niin hienoa maisemaa nähnyt! Ajo järvelle kesti parisen tuntia, perille kun päästiin oltiin n. 2 km korkeudessa. Matkan aikana sää muuttui täysin, perillä oli nimittäin lunta varmaan enemmän kun Suomessa viime talvena! Sitten mentin syömään Black Beariin, kunnon perinteistä amerikkalaista ruokaa.
Jo tähän mennessä ollaan huomattu että ei ole Suomella enää paljon millä kehua, maisemat ja luonto on toki kaunista Suomessakin, mutta ei mitenkään sellaista kuin täällä. Kahvin juonnillakaan ei päästä lähellekään niitä määriä mitä amerikkalaiset tuntuu juovan, pieni kuppi on jotain 0,3 l, medium lähentelee varmasti puolta litraa ja iso sitten tuplasti vielä tätä isompi. Ehkä sitä pitää juoda niin paljon siksi että tuntuu olevan melko laimeaa... Jääkiekon maailmanmestaruus meillä sentään on, mutta se ei tuntunut ihan hirveästi ihmisiä kiinnostavan.
Nyt on sää ollut melko koleaa, Phoenixiin ajaessa satoi vettä lähes koko ajan ja vaikka nyt paistaa aurinko on lämpötila silti n. 10 astetta. Noh, New Orleansissa on uutisten mukaan lämpöennätys meneillään, sellaset 37 astetta, joten sitä odotellessa :)
Terkkuja!!
Anu
keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Lennosta pakko viela mainita etta kylla Icelandair saa 10 pistetta! Papukaijamerkki jaa pois kun edes Atlantin ylittavalla lennolla ei tarjottu ilmaista sapuskaa. Mehua/kahvia sentaan sai... Elokuvia pystyi katsomaan, kuuntelemaan musiikkia tai katselemaan muutamia telkkarisarjoja. Ilman niita olisi kylla aika kaynyt pitkaksi. Lento oli suorastaan uskomattoman tasainen.
Aikaero todellakin rasittaa viela. Molempina oina nukkunut todella huonosti. Ihmeen virkeana eilen kuitenkin oli. Haahuiltiin pitkin Seattlea, kaytiin Space Needlessa josta oli kylla huikeat nakoalat. Hissi sinne meni tornin ulkopuolella ja oli aika pelottava kokemus. Tornin vieressa oli Experience music project -nayttely. Siella kaytiin kun aiheena oli lahinna Nirvana. Yllatyin itsekin kuinka kauan siella sai aikaa kulumaan vaikka en varsinen Nirvana-fani olekaan. Jounihan sinne siis halusi. Pitsalla kun kaytiin niin tuli yllatyksena etta pitsaan ei kuulu edes juustoa ellei sita erikseen tilaa! Oli vahan kuivahko pitsa meikalaisella... Mutta kokista saa sentaan juoda samaan hintaan vaikka kuinka monta mukia!
Hotelli on ihan ok-tasoa, ei todellakaan mitaan luksusta kun halpa oli, 25 dollaria/yo/paa. Aamupala on continental breakfast, joka tassa tapauksessa tarkoittaa vehnarinkelia joko tuorejuustolla tai hillolla, muffinsseja ja kahvia/appelsiinimehua. Mutta siina mielessa positiivista etta ajateltiin ettei aamupala kuulu lainkaan, joten parempi tama kuin ei mitaan.
Tanaan jatkuu matka sitten vuokra-autolla kohti Phoenixia Oregonia. Seattle oli ihan mukava kaupunki, ei mikaan erityisen erikoinen kuitenkaan, 1,5 paivaa riitti vallan mainiosti. Mukavaa paasta oikeiden amerikkalaisten vieraiksi, paasee puhumaan englantiakin enemman. Tahan mennessa puhuminen ollut melko vahaista.
Terkkuja Suomeen!
Aikaero todellakin rasittaa viela. Molempina oina nukkunut todella huonosti. Ihmeen virkeana eilen kuitenkin oli. Haahuiltiin pitkin Seattlea, kaytiin Space Needlessa josta oli kylla huikeat nakoalat. Hissi sinne meni tornin ulkopuolella ja oli aika pelottava kokemus. Tornin vieressa oli Experience music project -nayttely. Siella kaytiin kun aiheena oli lahinna Nirvana. Yllatyin itsekin kuinka kauan siella sai aikaa kulumaan vaikka en varsinen Nirvana-fani olekaan. Jounihan sinne siis halusi. Pitsalla kun kaytiin niin tuli yllatyksena etta pitsaan ei kuulu edes juustoa ellei sita erikseen tilaa! Oli vahan kuivahko pitsa meikalaisella... Mutta kokista saa sentaan juoda samaan hintaan vaikka kuinka monta mukia!
Hotelli on ihan ok-tasoa, ei todellakaan mitaan luksusta kun halpa oli, 25 dollaria/yo/paa. Aamupala on continental breakfast, joka tassa tapauksessa tarkoittaa vehnarinkelia joko tuorejuustolla tai hillolla, muffinsseja ja kahvia/appelsiinimehua. Mutta siina mielessa positiivista etta ajateltiin ettei aamupala kuulu lainkaan, joten parempi tama kuin ei mitaan.
Tanaan jatkuu matka sitten vuokra-autolla kohti Phoenixia Oregonia. Seattle oli ihan mukava kaupunki, ei mikaan erityisen erikoinen kuitenkaan, 1,5 paivaa riitti vallan mainiosti. Mukavaa paasta oikeiden amerikkalaisten vieraiksi, paasee puhumaan englantiakin enemman. Tahan mennessa puhuminen ollut melko vahaista.
Terkkuja Suomeen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)